tiistai 16. kesäkuuta 2015

Suomi nousuun johtamista muuttamalla - 5 ominaisuutta, joita esimies tarvitsee


Olen epäuskoisena seurannut uutisointeja työajan pidentämisestä. Ei kai kukaan voi tosissaan uskoa, että pidentämällä työviikkoa kahdella tunnilla, työtä tehtäisiin oikeasti enemmän tai että sillä olisi merkittäviä vaikutuksia tuottavuuteen. Melko naiivia.

Vaikka työtä tehtäisiinkin hitusen enemmän ja vuositasolla työmäärä olisi suurempi, olen valmis lyömään vetoa, että se näkyy motivaation laskuna, sitoutumattomuutena, pahoinvointina, ja sairaspoissaoloina. Eli kustannukset työnantajalle lisääntyvät.




Vähemmällä työmäärällä parempi tuottavuus


Siksi olikin ilahduttavaa lukea uutisista, miten Porschen tehtailla on jo useamman vuoden ajan työskennelty lyhyemmällä työajalla. Uudistuksen yhteydessä työntekijöiden palkka pysyi samana, mutta viikkotuntimäärä putosi tunnilla. Tämän seurauksena kuitenkin tuottavuus kasvoi. Olisiko meistä täällä Suomessa tekemään yhtä rohkeita muutoksia?


Työajan pidentäminen on vain kosmeettinen keino yrittää tehdä jotakin Suomen talouden saamiseksi nousuun. Muutosten täytyy olla suurempia ja vaikuttavampia. Itse uskon, että yksi tärkeä osa-alue on johtaminen.


Minkälaisia muutoksia tarvitsemme johtamiseen?


Organisaatioiden johto on avainasemassa siinä, miten työpaikoilla tehtävää työtä johdetaan ja organisoidaan. Suomessa on onneksi huikeasti lisääntynyt ihmisten johtamisen osaaminen, mutta paljon on vielä tehtävääkin. Harmillisen usein esimieskoulutuksissa törmää väkevään kontrollintarpeeseen ja ajatukseen siitä, että ilman käskyttämistä mitään ei tapahdu.

Olen koonnut seuraavan listan siitä, miten johtamisen tulisi muuttua. Onko lista kattava - en osaa sanoa, mutta ainakin nämä ovat tärkeitä tekijöitä, jotta Suomen kilpailukyky saadaan paremmalle tolalle. Näitä esimies tarvitsee:


1. Kyky tunnistaa tulosten kannalta olennainen

On ihan tutkimuksella todistettu, että työssä jopa viidennes ajasta kuluu toisarvoiseen puuhasteluun. Laskennallisesti tässä hukataan Suomessa jopa 10 miljardia euroa vuodessa. Luvut varmaankin vaihtelevat yrityksessä ja työtehtävässä, mutta olennaista tässä on se, että johdon kannattaa oikeasti miettiä, mikä työssä on tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeää ja miten se fiksuimmin tehdään. 

Karsimalla turhat rönsyt ja epäolennainen säätäminen pois, saadaan lisää tehoa tuloksellisen työn tekemiseen. Voi käydä myös niin, että työ on mielekkäämpää ja motivoivampaa, kun keskittyminen itse työtehtävään mahdollistuu paremmin. 


2. Halu kehittää työtä ja toimintamalleja

Sen lisäksi, että kykenee tunnistamaan tuloksellisen toiminnan kannalta oleellisen, tarvitaan myös halua kehittää työtä ja toimintamalleja. Usein työntekijät ovat itse työn ja siihen liittyvien toimintapojen osalta parhaita asiantuntijoita. Useissa yrityksissä on käytännön kautta todettu, että otettaessa työntekijät mukaan työn kehittämiseen, saadaan aikaan parempia tuloksia ja toimivampi työyhteisö. Sivutuotteena usein sitoutuminen työhön ja työn mielekkyys lisääntyvät, kun työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet paranevat.

3. Taito kannustaa ja innostaa

Motivaation on osoitettu lukuisin tutkimuksin olevan tärkeä osa tuloksellista työtä. Lisäksi sillä on vaikutuksia ihmisten terveyteen ja elämänlaatuun. Eli kokonaisvaltainen hyvinvointi paranee. Joillain toimialoilla vierastetaan sanoja innostaminen ja innostuminen. Kyse on kuitenkin siitä, että johtajalla on taito löytää jokaisesta ihmisestä se ammattiylpeys ja halu tehdä työnsä hyvin.

Innostuneena eli motivoituneena ihminen haluaa antaa parhaansa työssään ja on vastoinkäymistenkin edessä valmis ponnistelemaan saavuttaakseen tuloksia. Innostuneena ihminen on myös aloitekykyisempi ja suhtautuu myönteisesti asioihin. Hyvä uutinen on myös se, että innostus tarttuu.


4. Ymmärrys siitä, että tulokset ovat tärkeintä, ei työhön käytetty aika

Kaikessa työssä ei voidaan siirtyä puhtaasti työn tuloksia mittaavaan malliin, vaan esimerkiksi kahvilassa on oltava jonkun paikalla, kun asiakas haluaa tulla kahville ja leivokselle, tai ensiavussa on oltava henkilökuntaa silloin, kun joku tuodaan vakavasti loukkaantuneena ambulanssilla ovesta sisään. Mutta näissäkin tehtävissä vielä työhön käytettyä aikaa oleellisempaa on se, miten kahvilatyöntekijä asiakkaat kohtaa - hymyillen vai ynseästi, tai miten oikeita arvioita ja hyviä päätöksiä ensiapuhenkilökunta hätätilanteessa tekee.

Työn luonne saattaa siis määrittää sen, että työpaikalla tulee olla tietty, ennalta määrätty ajanjakso. Mutta silti johtamisessa tulisi paremmin ymmärtää se, että johdamme ihmisiä tekemään työnsä ensiluokkaisesti ja suurella ylpeydellä sekä hyvällä mielellä. Miten mittaamme työn tuloksia, on siis ratkaisevaa.

Tämä saattaa olla myös listani kohdista se vaikein. Kokemukseni mukaan osalle esimiehistä on hankalaa määrittää työntekijöilleen henkilökohtaisia tavoitteita. Parhaat tulokset saavutettaneen tässäkin yhteisellä pohdinnalla ja avoimella keskustelulla.

5. Rohkeus kyseenalaistaa ja uudistua

Nyt tarvitaan rohkeaa "Entäs jos?" ajattelua. Entäs, jos tekisimmekin asiat ihan toisin? Entäs, jos antaisimme työntekijöiden päättää tästä? Entäs, jos kokeilemme uudenlaista tapaa toimia? Vain kyseenalaistamalla omaa toimintaa, voidaan löytää uudistumisen paikkoja.

Suomessakin on lukuisia esimerkkejä työyhteisöistä, joissa on lähdetty kyseenalaistamaan omia toimintatapoja ja rohkeasti kokeiltu uusia toimintamalleja. Saamme lukea lehdistä tarinoita uusia, erilaisia ja rohkeitakin toimintamalleja luoneista yrityksistä, kuten vaikkapa Supercell tai Vincit, ja samalla opimme, että uudenlaiset toimintatavat ovat siivittäneet näitä yrityksiä huikeaan menestykseen. 

Uudistumiseen kuuluu se, että aina kaikki kokeilut eivät ole toimivia. Se ei silti tarkoita sitä, että vanha toimintamalli onkin paras, palataan siihen. Vaan tarvitaan rohkeaa kokeilun ja uudistumisen jatkamista. Lopulta kuitenkaan voittaja ei ole se, joka juoksee sadasosasekunnin nopeammin tai ponnistaa puoli metriä pidemmälle, vaan se, joka keksii uuden tekniikan. Niin kuin vaikka nyt Nykäsen Matti ja V-tyyli.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti